KITKAJOKI - LUONTOELOKUVAN MEDIATIEDOTE

Heti julkaisuvapaa

Valitse mediakuvat täältä
Julkaisuehdot kuvien käyttämiselle mediatiedotteen lopussa.

Kitkajoki – elokuva kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta.

Luonto on nykypäivän maailmassa otettu taloudelliseen hyötykäyttöön sen eri olomuodoissa. Raskaan luonnontilaa mullistavan ja sitä pilaavan toiminnan rinnalla on hyväksytty kevyt luonnon hyväksikäyttö. Parhaimmillaan se näkyy luontomatkailussa. Ihmisten rakkaus luontoa kohtaan on kuitenkin muuttunut tavalla tai toisella hyväksikäytöksi lähes kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

Mikä on luonnon todellinen olemus meille ihmisille. Mikä on todellinen luonnon hyödyntämisen etiikan sisältö? Olemmeko menettäneet viimeisenkin yhteyden siihen, että olemme osa luontoa. Luonto on jotain suurempaa, jota emme ehkä näe. Esteenä on sen esineellistäminen lukuisiin eri käyttötarkoituksiin.

Vain harvat luontoihmiset ovat kiinnittäneet tähän huomiota.

Reino Rinteen aforismit

Yksi heistä oli kuusamolainen kirjailija, lehtimies, runoilija ja luontofilosofi Reino Rinne. Hänen elämäntyönsä luonnon ja erityisesti Kuusamon luonnon puolesta on ollut uskomattoman suuri. Rinteen aforismit koskettavat ihmisten luontosuhdetta syvällä tasolla. Luontoa omaan käyttöönsä eri tavoin hyödyntävät ihmiset eivät sitä edes tunnista.

Nyt olisi aika tarkastella ihmisen ja luonnon todellista syvää suhdetta; rakkautta luontoon. Reino Rinteen ajatusten mukaan ihmisen olisi löydettävä luonto itsestään. Silloin ympärilläkin oleva luonto voi säästyä. Jos se yleensä voi enää säästyä ihmiskunnan tekemiltä voimatoimilta.

Kitkajoki – rakas joki kertoo tarinan siitä, miten minä, valokuvaaja Tauno Kohonen, olen löytänyt luonnossa olemisen itsessäni. Nyt ajatellen, en voisi sitä ymmärtää ilman Reino Rinteen väkeviä aforismeja, joita tässä luontoelokuvassa tullaan siteeraamaan.

Rinteen aforismit sattuvat tarkasti luonnon ja ihmisten suhteeseen. Kohteena ei ole ainoastaan Kitkajoki vaan koko maapallo ja sen mukana ihmiskunta. Mitä tapahtuu ihmiselle, jos luonto kuolee?

Valokuvaajana olen etsinyt vastauksia aforismeihin paikan päältä. Niissä paikoissa, joissa luonnon ainutlaatuisuus on vielä näkyvissä ennen kuin nykyinen kehitys otti vallan. Luonto oli silloin luonto. 60 vuotta sitten alkoi 30 vuotta kestänyt ”Kuusamon koskisota”, jonka aikana Reino Rinteen ansiosta Kuusamon jokia ja koskia ei rakennettu voimalaitoskäyttöön. Nyt tiedetään uudesta mahdollisesta uhkasta, kun Kitkajoen varteen on suunniteltu kultakaivosta, jota sanotaan myös uraanikaivokseksi.

Elokuva ei julista, ei syytä. Kuitenkin sillä voi olla suuri merkitys sille, miten Kitkajoen voi nähdä laajemmassa perspektiivissä myös ihmisissä itsessään. Veikko Honkanen on lukenut Kitkajoki-elokuvaa varten valitut Reino Rinteen aforismit. Hän on Kuusamon ystävä ja mökkiasukas jo vuosikymmenten takaa.

Kitkajoki on rakas joki

Olen kuvannut Kitkajoen varrella vuodesta 1980 lähtien 35 vuotta ahkerammin kuin ulkopuolinen tarkkailija voi lähimainkaan kuvitella. Kitkajoen varrella, Jyrävästä alaspäin, olen kolunnut kaikki mahdolliset paikat eri vuodenaikoina useaan kertaan. Olen kuvannut valmista videomateriaalia Kitkajoki – luontoelokuvaa varten viiden vuoden ajan. Kuvattua materiaalia on kertynyt jo 300 tuntia Kuusamossa ja Posiolla Kitkajoelta, Kitkajärveltä ja Oulankajoelta.

Miksi siis näin?

Olen halunnut tuoda esille Kitkajoen luonnon ja ennen kaikkea sen vuodenaikojen valojen vaihtelun tässä elokuvassa. Jokainen päivä on siellä erilainen. Tavoitteenani ei ole ollut kauniin luontohetken, valon tai maiseman kuvaaminen vaan se miten maisema muuttuu vuorokauden ja eri vuodenaikojan aikana. En ole koskaan tavoitellut yhtä kuvaa vaan kokonaisuutta, joka täydentyy joka vuosi omalla tavallaan.

Runsas materiaali on auttanut myös hahmottamaan omaa rooliani – tähän astihan olen toiminut vain kuvakerronnassa rajallisen stillkameran kanssa. Videokuvaan siirtyminen mahdollistaa kuitenkin visuaalisesti elävän materiaalin esittämisen ja yhdistämisen luonnonääniin ja musiikkiin. Katsojalle voi silloin välittyä tunne, minkä voimasta palaan itse Kitkajoelle kerta toisensa perään.

Pitkä työhistoria eli 24 vuoden mediakokemus auttaa tv-elokuvien tekemisessä. Päätin siirtyä Kuusamon kunnan virkamiehestä yrittäjäksi vuonna 1991 ja olen sen jälkeen tehnyt mediahankkeita yritykseni Rapid River kautta. Kitkajoesta kuvaamani kuvateos Valoa erämaassa oli Suomen ulkoasiainministeriön lahjateoksena useita vuosia. Teoksen kuvista tein valokuvanäyttelyn joka kiersi kymmenenä kopiona neljä vuotta UM:n toimesta ympäri maailmaa.

Elokuvaa tekee kanssani elokuvan ammattilaisista koottu valtakunnallinen tiimi. Ylen asiantuntijoiden kanssa on luotu Kitkajoki –elokuvan sisältö. Samoin Ylen Yhteistuotantojen kanssa on tehty tuotantosopimus syksyllä 2015.

On sanonta, että jokainen ohjaaja haluaa kertoa itselleen tärkeää tarinaa kerta toisensa jälkeen. Minulle Kitkajoki on aina ollut rakas joki ja tekemiseni pohja, ainoastaan väline on muuttunut. Tiedän millaisen elokuvan haluan tehdä.

Luonto ja ihminen – tule mukaan

Kuusamon ja Posion luonto ovat ainutlaatuisia, puhdasta vettä, lunta sekä rauhaa ja hiljaisuutta. Sen voi jokainen kokea hetkinä, joita voi palata kokemaan yhä uudestaan. Olen tavannut usein Oulangan kansallispuistossa tällaisia kalastajia ja retkeilijöitä. Luonto vetää puoleensa. Mutta luonto ei ole ihmisen oma huvipuisto, jossa ihminen on tärkeämpi kuin luonto, eläimet tai kasvit.

Yksi esimerkki luonnon perinteisestä hyödyntämisestä on kalastus. Kansainvälisesti arvokas järvitaimen nousee kutemaan Venäjän puoleisilta suurilta järviltä syntymäjokiinsa Kuusamon jokiin. Olen nähnyt ajan jolloin kalastajat saivat useita kookkaita taimenia, sopivissa paikoissa yhden yön aikana. Nyt taimenia nousee harvakseen ja sen pelastamiseksi tehdään töitä. Kitkajoen legendaarisessa Jyrävän suvannossa ja Oulankajoessa kansallispuiston alueella on ollut kalastuskielto. Onko syynä liikakalastus Venäjän puolella vain mikä, mutta nyt tarvitaan keskustelua sekä järvitaimenesta ja kalastuskulttuurista, joka säilyttäisi Kuusamon arvokkaat järvitaimenet rajan molemmilla puolilla.

Yhteenveto

Kitkajoki –rakas joki – luontoelokuva on kunnianosoitus luonnolle. Se on syvällinen näkemys ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Se herättää ajatuksia siitä, miten suhtaudumme luontoon. Onko luonto sisällämme vai onko se vain väline johonkin muuhun?

Kuvat

https://www.dropbox.com/sh/i330dulz2fwn3zh/AAB1K-srGgL4B-j8oAV7TESTa?dl=0

Yllä olevan linkin avulla löytyy painokelpoisia Kitkajoki –mediakuvia. Väritila on RGB, 300 dpi, kuvan pisin sivu max. 4000 pix ja tiedostomuoto jpeg.

Kuvien käyttöoikeus on jatkuva kaikissa Kitkajokea esittelevissä mediayhteyksissä sekä painetussa lehdessä, internetissä ja tv:ssä. Artikkelin aiheena voi olla Kitkajoki –elokuva, Kitkajoki –tietokuvateos, Kitkajoki –valokuvanäyttely tai Tauno Kohosen esittely myös muidenkin asioiden kuin Kitkajoen yhteydessä.

Kitkajoki –elokuvan kuvausalue on Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa ja Posiossa Riisitunturin kansallispuistossa.

Julkaisuehdot:

1. Kuvan julkaisun yhteydessä on mainittava Tauno Kohosen nimi
2. Kuvan paikkanimi on varmistettava Tauno Kohoselta (tauno.kohonen@rapidriver.fi tai 0400 286 956)
3. Kuvia voi käyttää median kuvitusmateriaalina muissakin yhteyksissä, kun Tauno Kohosen nimi mainitaan ja paikan nimi tarkistetaan (jos sitä käytetään)

Nettiyhteydet

Tule mukaan Facebook sivustolle suojelemaan jokea ja samalla sen arvokasta järvitaimenta www.facebook.com/kitkajoki

Kommentoi kokemuksiasi Kitkajoella www.twitter.com/kitkajoki Käytä #kitkajoki

Katso vuodenaikojen mukaan lisätyt kuvat www.instagram.com/kitkajoki

tehdään Kitkajoesta rakas joki meille kaikille

Oulussa 15.10.2015

Tuottaja, valokuvaaja Tauno Kohonen 0400 286 956 tauno.kohonen@rapidriver.fi