Tuotantoyhtio Rapid River

www.rapidriver.fi

Kasarmintie 11b B 8

FIN - 90130 OULU

Tauno Kohonen

Valokuvaaja, tuottaja

tauno.kohonen(at)rapidriver.fi

+ 358 400 286 956

Tommi Kohonen

Videot ja kuvaesitykset

tommi.kohonen(at)rapidriver.fi

+ 358 400 696 545

*Nimi

*Sähköposti osoitteesi

Aihe

Viesti



KITKAJOKI - LUONTOELOKUVAN MEDIATIEDOTE

Heti julkaisuvapaa

Valitse mediakuvat täältä
Julkaisuehdot kuvien käyttämiselle mediatiedotteen lopussa.

Kitkajoki – elokuva kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta.

Luonto on nykypäivän maailmassa otettu taloudelliseen hyötykäyttöön sen eri olomuodoissa. Raskaan luonnontilaa mullistavan ja sitä pilaavan toiminnan rinnalla on hyväksytty kevyt luonnon hyväksikäyttö. Parhaimmillaan se näkyy luontomatkailussa. Ihmisten rakkaus luontoa kohtaan on kuitenkin muuttunut tavalla tai toisella hyväksikäytöksi lähes kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

Mikä on luonnon todellinen olemus meille ihmisille. Mikä on todellinen luonnon hyödyntämisen etiikan sisältö? Olemmeko menettäneet viimeisenkin yhteyden siihen, että olemme osa luontoa. Luonto on jotain suurempaa, jota emme ehkä näe. Esteenä on sen esineellistäminen lukuisiin eri käyttötarkoituksiin.

Vain harvat luontoihmiset ovat kiinnittäneet tähän huomiota.

Reino Rinteen aforismit

Yksi heistä oli kuusamolainen kirjailija, lehtimies, runoilija ja luontofilosofi Reino Rinne. Hänen elämäntyönsä luonnon ja erityisesti Kuusamon luonnon puolesta on ollut uskomattoman suuri. Rinteen aforismit koskettavat ihmisten luontosuhdetta syvällä tasolla. Luontoa omaan käyttöönsä eri tavoin hyödyntävät ihmiset eivät sitä edes tunnista.

Nyt olisi aika tarkastella ihmisen ja luonnon todellista syvää suhdetta; rakkautta luontoon. Reino Rinteen ajatusten mukaan ihmisen olisi löydettävä luonto itsestään. Silloin ympärilläkin oleva luonto voi säästyä. Jos se yleensä voi enää säästyä ihmiskunnan tekemiltä voimatoimilta.

Kitkajoki – rakas joki kertoo tarinan siitä, miten minä, valokuvaaja Tauno Kohonen, olen löytänyt luonnossa olemisen itsessäni. Nyt ajatellen, en voisi sitä ymmärtää ilman Reino Rinteen väkeviä aforismeja, joita tässä luontoelokuvassa tullaan siteeraamaan.

Rinteen aforismit sattuvat tarkasti luonnon ja ihmisten suhteeseen. Kohteena ei ole ainoastaan Kitkajoki vaan koko maapallo ja sen mukana ihmiskunta. Mitä tapahtuu ihmiselle, jos luonto kuolee?

Valokuvaajana olen etsinyt vastauksia aforismeihin paikan päältä. Niissä paikoissa, joissa luonnon ainutlaatuisuus on vielä näkyvissä ennen kuin nykyinen kehitys otti vallan. Luonto oli silloin luonto. 60 vuotta sitten alkoi 30 vuotta kestänyt ”Kuusamon koskisota”, jonka aikana Reino Rinteen ansiosta Kuusamon jokia ja koskia ei rakennettu voimalaitoskäyttöön. Nyt tiedetään uudesta mahdollisesta uhkasta, kun Kitkajoen varteen on suunniteltu kultakaivosta, jota sanotaan myös uraanikaivokseksi.

Elokuva ei julista, ei syytä. Kuitenkin sillä voi olla suuri merkitys sille, miten Kitkajoen voi nähdä laajemmassa perspektiivissä myös ihmisissä itsessään. Veikko Honkanen on lukenut Kitkajoki-elokuvaa varten valitut Reino Rinteen aforismit. Hän on Kuusamon ystävä ja mökkiasukas jo vuosikymmenten takaa.

Kitkajoki on rakas joki

Olen kuvannut Kitkajoen varrella vuodesta 1980 lähtien 35 vuotta ahkerammin kuin ulkopuolinen tarkkailija voi lähimainkaan kuvitella. Kitkajoen varrella, Jyrävästä alaspäin, olen kolunnut kaikki mahdolliset paikat eri vuodenaikoina useaan kertaan. Olen kuvannut valmista videomateriaalia Kitkajoki – luontoelokuvaa varten viiden vuoden ajan. Kuvattua materiaalia on kertynyt jo 300 tuntia Kuusamossa ja Posiolla Kitkajoelta, Kitkajärveltä ja Oulankajoelta.

Miksi siis näin?

Olen halunnut tuoda esille Kitkajoen luonnon ja ennen kaikkea sen vuodenaikojen valojen vaihtelun tässä elokuvassa. Jokainen päivä on siellä erilainen. Tavoitteenani ei ole ollut kauniin luontohetken, valon tai maiseman kuvaaminen vaan se miten maisema muuttuu vuorokauden ja eri vuodenaikojan aikana. En ole koskaan tavoitellut yhtä kuvaa vaan kokonaisuutta, joka täydentyy joka vuosi omalla tavallaan.

Runsas materiaali on auttanut myös hahmottamaan omaa rooliani – tähän astihan olen toiminut vain kuvakerronnassa rajallisen stillkameran kanssa. Videokuvaan siirtyminen mahdollistaa kuitenkin visuaalisesti elävän materiaalin esittämisen ja yhdistämisen luonnonääniin ja musiikkiin. Katsojalle voi silloin välittyä tunne, minkä voimasta palaan itse Kitkajoelle kerta toisensa perään.

Pitkä työhistoria eli 24 vuoden mediakokemus auttaa tv-elokuvien tekemisessä. Päätin siirtyä Kuusamon kunnan virkamiehestä yrittäjäksi vuonna 1991 ja olen sen jälkeen tehnyt mediahankkeita yritykseni Rapid River kautta. Kitkajoesta kuvaamani kuvateos Valoa erämaassa oli Suomen ulkoasiainministeriön lahjateoksena useita vuosia. Teoksen kuvista tein valokuvanäyttelyn joka kiersi kymmenenä kopiona neljä vuotta UM:n toimesta ympäri maailmaa.

Elokuvaa tekee kanssani elokuvan ammattilaisista koottu valtakunnallinen tiimi. Ylen asiantuntijoiden kanssa on luotu Kitkajoki –elokuvan sisältö. Samoin Ylen Yhteistuotantojen kanssa on tehty tuotantosopimus syksyllä 2015.

On sanonta, että jokainen ohjaaja haluaa kertoa itselleen tärkeää tarinaa kerta toisensa jälkeen. Minulle Kitkajoki on aina ollut rakas joki ja tekemiseni pohja, ainoastaan väline on muuttunut. Tiedän millaisen elokuvan haluan tehdä.

Luonto ja ihminen – tule mukaan

Kuusamon ja Posion luonto ovat ainutlaatuisia, puhdasta vettä, lunta sekä rauhaa ja hiljaisuutta. Sen voi jokainen kokea hetkinä, joita voi palata kokemaan yhä uudestaan. Olen tavannut usein Oulangan kansallispuistossa tällaisia kalastajia ja retkeilijöitä. Luonto vetää puoleensa. Mutta luonto ei ole ihmisen oma huvipuisto, jossa ihminen on tärkeämpi kuin luonto, eläimet tai kasvit.

Yksi esimerkki luonnon perinteisestä hyödyntämisestä on kalastus. Kansainvälisesti arvokas järvitaimen nousee kutemaan Venäjän puoleisilta suurilta järviltä syntymäjokiinsa Kuusamon jokiin. Olen nähnyt ajan jolloin kalastajat saivat useita kookkaita taimenia, sopivissa paikoissa yhden yön aikana. Nyt taimenia nousee harvakseen ja sen pelastamiseksi tehdään töitä. Kitkajoen legendaarisessa Jyrävän suvannossa ja Oulankajoessa kansallispuiston alueella on ollut kalastuskielto. Onko syynä liikakalastus Venäjän puolella vain mikä, mutta nyt tarvitaan keskustelua sekä järvitaimenesta ja kalastuskulttuurista, joka säilyttäisi Kuusamon arvokkaat järvitaimenet rajan molemmilla puolilla.

Yhteenveto

Kitkajoki –rakas joki – luontoelokuva on kunnianosoitus luonnolle. Se on syvällinen näkemys ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Se herättää ajatuksia siitä, miten suhtaudumme luontoon. Onko luonto sisällämme vai onko se vain väline johonkin muuhun?

Kuvat

https://www.dropbox.com/sh/i330dulz2fwn3zh/AAB1K-srGgL4B-j8oAV7TESTa?dl=0

Yllä olevan linkin avulla löytyy painokelpoisia Kitkajoki –mediakuvia. Väritila on RGB, 300 dpi, kuvan pisin sivu max. 4000 pix ja tiedostomuoto jpeg.

Kuvien käyttöoikeus on jatkuva kaikissa Kitkajokea esittelevissä mediayhteyksissä sekä painetussa lehdessä, internetissä ja tv:ssä. Artikkelin aiheena voi olla Kitkajoki –elokuva, Kitkajoki –tietokuvateos, Kitkajoki –valokuvanäyttely tai Tauno Kohosen esittely myös muidenkin asioiden kuin Kitkajoen yhteydessä.

Kitkajoki –elokuvan kuvausalue on Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa ja Posiossa Riisitunturin kansallispuistossa.

Julkaisuehdot:

  1. Kuvan julkaisun yhteydessä on mainittava Tauno Kohosen nimi
  2. Kuvan paikkanimi on varmistettava Tauno Kohoselta (tauno.kohonen@rapidriver.fi tai 0400 286 956)
  3. Kuvia voi käyttää median kuvitusmateriaalina muissakin yhteyksissä, kun Tauno Kohosen nimi mainitaan ja paikan nimi tarkistetaan (jos sitä käytetään)

Nettiyhteydet

Tule mukaan Facebook sivustolle suojelemaan jokea ja samalla sen arvokasta järvitaimenta www.facebook.com/kitkajoki

Kommentoi kokemuksiasi Kitkajoella www.twitter.com/kitkajoki Käytä #kitkajoki

Katso vuodenaikojen mukaan lisätyt kuvat www.instagram.com/kitkajoki

tehdään Kitkajoesta rakas joki meille kaikille

Oulussa 15.10.2015

Tuottaja, valokuvaaja Tauno Kohonen 0400 286 956 tauno.kohonen@rapidriver.fi

Elokuvatiedote 2/2018 KITKAJOKI-RAKAS JOKI – Dokumenttielokuvan katsojamäärä

KITKAJOKI-RAKAS JOKI – Dokumenttielokuvan katsojamäärä

tammikuun 1. viikko 630.000 katsojaa

tammikuu 946.000 katsojaa

”Kitkajoki-rakas joki” dokumenttielokuva esitettiin vuoden 2018 tammikuussa Ylen 1 kanavalla kolmena toistona 1.1. ja 2.1. ja 7.1. sekä Ylen nettikanavalla TV-Finland. Elokuvan pituus on 57 minuuttia. Se kertoo Posion ja Kuusamon puhtaasta vedestä keskittyen valokuvaaja Tauno Kohosen lempipaikkoihin erityisesti Kitkajoen varrella. Elokuvassa siteerataan edesmenneen kirjailijan, runoilijan ja luontofilosofin Reino Rinteen ajatuksia.

Elokuva sai hyvän vastaanoton, sillä tammikuun 2018 aikana katsojia oli 946.000. Tilaajan palaute oli seuraava:

TILAAJAN PALAUTE

Joo ihan tosi kovat luvut. Onnittelut! Huikeeta!

Todella upeita sumukuvia ja maisemia! Ainutlaatuista!

Hienoa palautetta ja katsoja luvut seuraavanlaiset:

1.1. 616 tuhatta,

2.1. 97 tuhatta ja

7.1. 220 tuhatta

 

Elokuvasi on https://areena.yle.fi/1-3121891

Yle Areenassa 29.6.2018 asti katsottavissa.

Tällä hetkellä (8.1.2018) katseluita on Areenassa 12787!!

 

no on todella hienoa 616 tuhatta

onneksi olkoon

vilpittömästi

olipa hienoa että se tuli tehtyä

 

ELOKUVAN SAAMA KATSOJIEN PALAUTE

Elokuvasi on kaunis ja aiheelleen oikeutta tekevä leppoisasti virtaava kuvarunoelma. Sen leikkaus sujuu luontevasti, puhut luontevasti ja olet monessakin mielessä juuri se oikea ääni kertojana. Kerronnan rytmi on hyvä…. Luonnon rauha kertoo kyllä ja kuva itsessään. Ansiokkaasti tehty spiikki kumminkin, tiedän omasta kokemuksesta että helppoa se ei ole.

 

Kuulostaa ammattilaisen työltä! Ihan hyvä raakaleikkaus, todella hienoja kuvia kautta koko dokkarin, ja vuoden kierto toimii todella hienosti tässä kokonaisuudessa. Innostuin sinun elokuvasta niin että yritän vielä kesän alussa viedä lapseni Kitkajoelle.

 

Kuusamoon ja Posiolle matka käy aina uudelleen ja uudelleen…joka kesälomalla…rentoutumaan…nauttimaan luonnon rauhasta. Kyllä on ikävä ja kaipuu sinne kuusamoon..varsinkin kitkajoelle vuosi toisensa jälkeen.

 

Upea dokumentti, Tauno! Koko perhe oli katsomassa. Onnittelut! Todella kaunis paikka. Oulangan kansallispuisto oli minun ensimmäinen retkikohde Suomessa. Kiitoksia Kitkajoki dokumentista. Upea Kuusamo mainos. Moni ystäväni lähetti facebook terveisiä minulle katsottuaan dokumentia sinusta ja Kitkajoesta. Tykkäsivät kovasti.

 

Kiitos Tane hienosta elokuvasta. Tykkäsin kovasti ja haluaisin pyörittää sitä matkailijoille safarishopissa. Kiitos viestistäsi ja onnittelut hienosta elokuvasta! Katsoin sen Uuden Vuoden päivänä, vaikuttava teos.

 

Tauno, dokumenttisi Kitkanjoesta oli upeaa katseltavaa tänään Tv ykkösessä alkuillasta. Toimiessasi aikanaan Nivalassa suunnittelusihteerinä vietit paljon aikaa kuvatessasi Kalajoesta nousevia sumuja. Olet taitava luontokuvaaja ja sydämeltäsi Suomen luonnon ystävä.

 

Tauno, voimallinen esitys. Kiitos. Jatkan katsomista. Ajatuksen virtaa, Kitkajoki virtaa, se virtaa ajatukset yhteen; Maapallo ilman luontoa on luonnoton.

 

Olipa ……….. hyvä ohjelma tuo sun Kitkajoki.Nyt vasta sattu kohalle yle-areenasta.Joutuu kahtomaan sen vielä uuvelleen. Oli kyllä tehty iliman mittää uhoa,hienovaraisesti ja ah nii kauniisti.Siinä ei tervinnu haukotella katellessa.

 

Kiitos eilisestä dokumentista. Itse pidin siitä, että vältit pääsääntöisesti monelle luontodokumentille tyypillisen äitelyyden, ja lisäksi siitä, että annoit maisemien puhua, että väkisten pyrkinyt inhimillistämään luontokappaleiden elämää tarinan kerronnan jatkeeksi.

 

Upea dokumentti! Paras ohjelma Uuden Vuoden ensimmäisenä päivänä. Kiitos Tauno & kaikki ohjelman teon mahdollistaneet! Upea dokumentti! Huikeita sumukuvia ja koskettavaa musiikkia. Sydämellinen kiitos ohjelmasta Kitkajoki. En ole vielä eläissäni nähnyt niin kauniita usvakuvia jokin liikahti syvällä ja syvästi.

 

hyvä Tauno Kohonen Kitkajoki-dokumentista, jonka juuri katsoimme tv:stä toistamiseen, hyvin kauniit kiitokset. Appeni Reinon kanssa kuljimme vuosien ajan noilla samoilla koskilla ja suvannoilla, joten kuvaasi katsoessa oli kuin olisi kotiinsa palannut – luontokotiinsa. Luulenpa, että Reino olisi ollut ikionnellinen nähtyään, miten syvällisesti joku on Kuusamossa hänen luontonäkemyksensä ymmärtänyt ja sen lisäksi osannut pukea sen vielä kuviksi ja sanoiksi.

 

Kiitos kauniista dokumenttielokuvasta Kitkajoki. En juurikaan katso televisiota, saatika luonto-ohjelmia. Sattumalta ajauduin katsomaan kyseistä elokuvaa ja hämmästyin sen kauneudesta ja herkkyydestä. Elokuva oli suorastaan vangitseva ja sen tunnelma pysäytti minut melkein meditatiiviseen tilaan : ) Se on mahtava tunne näinä aikoina kun ärsykkeitä on joka suunnassa ja jatkuvasti. Elokuvan musiikki oli äärimmäisen kaunista ja herkistävää. Olen katsonut elokuvan nyt kahdesti ja liikuttunut kyyneliin asti. Kiitos.

 

TIIVISTELMÄ – Kitkajoki-rakas joki -dokumenttielokuva

Dokumenttielokuva palkittiin kansainväliseltä nimeltään ”Light in the Wilderness” Saksassa toukokuussa 2017 kultamitalilla WorldMediaFestival | TOURISM-kilpailun luontosarjassa. Kilpailuun lähetettiin 32 maasta uuden median merkittäviä visuaalisia tuotantoja. TOURISM- sarjan erikoispalkinnon MAGIC EYE sai Kohonen elokuvansa kuvaamisesta. Elokuvaa tullaan viemään kansainväliseen levitykseen. http://www.worldmediafestival.org/tourism/en/festival_information/winners

Elokuva kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, Kuusamon ja Posion pohjoisen luonnon puhtaudesta, rauhasta, hiljaisuudesta ja väreistä vuodenaikojen vaihdellessa. Se sijoittuu Kuusamon Oulangan ja Posion Riisitunturin kansallispuistoihin. Luonto näillä alueilla on ainutlaatuista – puhdasta vettä, lunta, rauhaa ja hiljaisuutta. Elokuva oli Rapid Riverin ja Yleisradion yhteistuotantoa. Elokuva valittiin Suomi 100–juhlavuoden ohjelmaan. Suomen elokuvasäätiö rahoitti myös tuotantoa.

Elokuvassa siteerataan edesmenneen kirjailijan Reino Rinteen aforismeja ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Elokuva etsii vastauksia kysymyksiin, miksi ihmisen ei enää huomaa luonnon rauhoittavaa merkitystä itsessään. Voiko esteenä olla sen esineellistäminen lukuisiin eri käyttötarkoituksiin? Olemmeko menettäneet viimeisenkin yhteyden siihen, että olemme osa luontoa?

Kuvat aidosta luonnosta puhuttelevat katsojia. Maamme luonto on myös kansainvälisesti huomattu Suomi 100- juhlavuoden merkeissä, sillä National Geographic Traveler on valinnut Suomen vuonna 2017 maailman 21 parhaan matkailumaan joukkoon. Perusteluna on ollut puhdas luonto, pohjoinen valo ja hiljaisuus. Suomi on päässyt myös matkaoppaita julkaisevan Lonely Planet’s Best in Travel –oppaan sivuille vuoden 2017 kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi.

”Kitkajoki-rakas joki” saa merkitystä tämän Suomen saaman kansainvälisen arvostuksen kautta. Dokumenttielokuvaa täydentää Puhdas vesi – KITKAJOKI – Kitkajärvi -kuvatietoteos ja kesällä Kesälahdella esillä ollut ”Valoa erämaassa” valokuvanäyttely. näyttely. Kuvatietoteos antaa visuaalisena @kirjana lisätietoa puhtaan luonnon merkityksestä meille kaikille. Posion ja Kuusamon luonto on kansainvälisesti arvokas vierailukohde.

Elokuva on nähtävissä osoitteessa https://areena.yle.fi/1-3121891 Yle Areenassa 29.6.2018 asti.

Elokuvan alku on esitelty osoitteessa http://www.kitkajoki.fi/category/elokuva/

www.kitkajoki.fi www.facebook.com/kitkajoki www.intagram.com/kitkajoki

Mediakuvat ovat vapaasti käytettävissä teoksen esittelyssä. Kuvaajan Tauno Kohosen nimi on mainittava https://www.dropbox.com/sh/i330dulz2fwn3zh/AAB1K-srGgL4B-j8oAV7TESTa?dl=0

Tidedustelut

Tauno Kohonen

+358 (0)400 286 956 tauno.kohonen@rapidriver.fi

Kirjatiedote 12/2017 – PUHDAS VESI – KITKAJOKI – KITKAJÄRVI

Joulukuu 2017

PUHDAS VESI – KITKAJOKI – KITKAJÄRVI

heti julkaisuvapaa

” Puhdas vesi – KITKAJOKI – Kitkajärvi” -kuvatietoteos kokoaa tietoa Kitkajärven ja Kitkajoen luonnonsuojelun historiasta keskittyen Kuusamon ja Posion vesiluontoon, sen puhtauteen ja kauneuteen. Vesi on voimavara, jonka arvo tunnetaan kaikkialla. Oulun yliopiston edustaja, Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, historian tutkijat, kirjallisuuden ja valokuvauksen edustajat, paikallisen luontokerhon Kitkan Viisaat ry:n edustaja sekä Kitkajärvellä ja Kitkajoella vuosikymmeniä kulkeneet kalamiehet osallistuivat tekstin tekemiseen.

Teoksen tuotosta menee osa Kuusamon ja Posion vesiensuojeluun Kitkan Viisaat ry:n kautta. Kaikilla on nyt mahdollisuus tukea tätä työtä. Teokseen sisältyy myös klassisen kuvateoksen ”Kitkan maa” runollinen teksti sekä ”Valoa erämaassa” kansainvälisen kuvateoksen teksti. Molempien kirjojen painokset on ollut loppu.

Tietokuvateos on saatavilla kaikissa kirjakaupoissa ( tai tilattavissa kirjakauppaan). Kuusamossa teosta myydään Suomalainen -kirjakaupassa ja Rukalla Rukapalvelun kaupassa.

Puhdas luonto tuottaa myös puhtaan ravinnon, mitä esitellään teoksessa kuten alueen kulttuurisia arvoja, perinteitä ja yhteyksiä Venäjän Karjalaan. Luonnon kauneusarvoja korostaa myös Pentikin Taidekeskus Timisjärven esittely. Tietokuvateoksen kokoaminen on ollut yhteisöllinen projekti, johon ovat osallistuneet alueen luontoarvoja, puhdasta vettä ja kalastusta arvostavat henkilöt.

Vakokuvaaja Tauno Kohonen on toiminut teoksen käynnistäjänä ja huolehtinut teoksen tekstien kokoamisesta, kuvien valitsemisesta ja taitosta.

”Koin tärkeänä, että Kuusamon ja Posion merkittävimmät puhdasta luonnon kauneutta ja veden arvoa korostavat asiatiedot ja merkitykset kootaan yhteen teokseen. Nykypäivänä erityisesti matkailussa korostuu luonnon puhtaus ja kauneus, hiljaisuus ja rauha. Ne ovat universaaleja arvoja, jotka markkinoivat luontoa ja samalla sieltä saatavia kokemuksia. Hiljaisuuskin on elämys siinä missä revontulet, puhdas vesi kokemus siinä kuin luminen metsä”, Kohonen vakuuttaa.

”Tätähän meille on opetettu kansainvälisin voimin National Geographicin, Lonely Planetin ja englantilaisten laatulehtien kautta. Mainos on ollut ilmaista”, Kohonen toteaa ”olisiko meidän siis uskottava tämä ja otettava se huomioon ja toimittava puhtaan luonnon puolesta myös arkipäivän elämässä”.

Teos valittiin Suomi 100- juhlavuoden ohjelmaan nimellä Kitkajoki – puhdas luonto, puhdas vesi. Hanke sisältää valmistuneen tv-elokuvan ”Kitkajoki-rakas joki”, tämän tietokuvateoksen ja valokuvanäyttelyn. Elokuva tulee Ylen kanavalta vuoden 2018 alussa.

”Teos on kunnianosoitus puhtaalle luonnolle ja erityisesti arvokkaalle vesiluonnolle ja kansainvälisesti ainutlaatuiselle järvitaimenkannalle, jonka suojeleminen edellyttää jatkuvaa työtä. Teos painetaan kirjapainossa ja se levitetään tarvittaessa verkkoteoksena laajaan valtakunnalliseen käyttöön. Myöhemmin se voidaan kääntää eri kielille (englanti ja venäjä) ja levittää sitä myös kansainvälisesti.

Kuvatietoteos on esitelty osoitteessa http://www.kitkajoki.fi/category/kirja/

Mediakuvat ovat vapaasti käytettävissä teoksen esittelyssä. Kuvaajan Tauno Kohosen nimi on mainittava

https://www.dropbox.com/sh/i330dulz2fwn3zh/AAB1K-srGgL4B-j8oAV7TESTa?dl=0

Lisätietoa

Teos tulee edistämään ennen kaikkea vesistönsuojelua ja taimenkannansuojelua. Se tuo esille puhtaan veden merkityksen ja luonnon moninaisuuden, jonka kruunaamaton kuningas tällä alueella on arvokas järvitaimen unohtamatta ”Kitkan viisasta” pienikokoista muikkua. Nyt on jatkettava sitä työtä, mitä on jo aloitettu. Taimenkantaa hoitamalla saadaan erinomaisia tuloksia, joista on hyvät esimerkit Norjasta, Ruotsista ja jopa Suomestakin, Simojoelta.

Metsähallitus / Luontopalvelut on tehnyt perusteellisen esiselvityksen Oulangan-Paanajärven alueen soveltuvuudesta UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Esiselvityksessä mainitaan, että ”lupaavimmat kulttuuriarvot liittyvät perinteisiin, uskomuksiin, tapahtumiin tai kirjallisuuteen ja taiteeseen perustuviin arvoihin sekä kulttuurin ja luonnon vuorovaikutukseen”. Tämä teos tukee ja kokoaa näitä arvoja.

Kuvatietoteos on erilainen luontoteos, jossa esitellään vesistöalueen vesiluontoa tutkimustiedoin, kulttuurin, taiteen ja kalastustarinoin sekä luontokuvin. Vesiensuojelun historiakin on esillä. Teos on kansalaisvaikuttamisen ja käytännön tutkimustyön edistämistä koskeva hanke, jolla ei ole liiketaloudellisia tavoitteita kuten ei muillakaan Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaan kuuluvilla tapahtumilla.

sisällysluettelo

Puhdas vesi – KITKAJOKI – Kitkajärvi

Kuvat

Tauno Kohonen

Valokuvaaja, tuottaja

 

Runot – ”Kitkan maa” – teoksesta

Tuomo-Juhani Tapio

Emeritus toimittaja

 

1.Tutkimukset Kitkajärven ja Kitkajoen vesistöalueesta

Oulun yliopiston tutkimus

Riku Paavola

Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman johtaja, erikoistutkija

 

Puhdasta luontoa arvostaa niin kitkanrantalainen kuin turistikin

Pirkko Siikamäki

Dosentti, Luonnonsuojelun aluepäällikkö / Pohjanmaan luontopalvelut

 

Kitkajärvien tutkimuksen historia

Seppo Hellsten

Ympäristökeskus, kehittämispäällikkö

 

Kasvit – Luonnon valinnat Oulangan kansallispuistossa

Anne Jäkäläniemi

Dosentti

 

2.Vesistöalueen suojelun historiaa

”Kuusamon koskisota”

Pekka Hummasti

Lehtori

 

Oman saarensa profeetta – Kirjailija, runoilija ja luontofilosofi Reino Rinne

Pertti Sillanpää

Lehtori

 

”Kitkan maa” – Kitkajoen / Kitkanniemen liittäminen Oulangan kansallispuistoon

Tuomo-Juhani Tapio

Emeritus, toimittaja

 

3. Kulttuurihistoria

Kulttuuria yli rajojen ja yhteydet Venäjän Karjalaan

Tauno Kohonen Jokke Kämäräisen haastattelu

 

4. Luonto luovuuden ja hyvinvoinnin lähteenä

Luonto luovuuden lähteenä – Taidekeskus Timisjärvi

 

Luonnon vaikutus ihmisen henkiseen hyvinvointiin

Mirja Nylander

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

 

Pohjavirtaus

Keijo Salenius / Basecamp Oulanka

Koskeentuijottaja – tulevaisuuden tekijä

 

5.Luonto puhtaan ravinnon perusta

Luonto kypsyttää paikalliset herkut – Korpihilla Oy

Ritva Kokko

Yrittäjä

 

Puhdas luonto – maukkaat herkut – Studioravintola Tundra Oy

Jarmo Pitkänen

Villiruokamestari, keittiömestari, keraamikko

 

6.Kalastus – puhdas luonto ja puhdas vesi

Säilyykö Kitkan järvitaimenkannat?

Seppo Mustonen

Emeritus kalastusmestari

 

Harri Suvannon Kitka

Esko Räty

Emeritus toimittaja

 

Perhokalastusmestari Kitkajoella

Tauno Kohonen Pertti Komulan haastattelu

 

7. Vuodenajat, valot ja varjot – Valokuvaajan historia

Vuodenajat, valot ja varjot – Valoa erämaassa kuvateos

Tauno Kohonen

Valokuvaaja, tuottaja

 

tiedustelut

Tauno Kohonen / Mediatoimisto Rapid River

Kasarmintie 11 b A, 90130 OULU, FINLAND

tel. + 358 (0)400 286 956

e-mail tauno.kohonen@rapidriver.fi

www.rapidriver.fi

Elokuvatiedote 8/2017 – Tauno Kohosen avauspuhe ”Kitkajoki-rakas joki” elokuvan ENSI-ILLASSA

Elokuu 2017

Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali – Tauno Kohosen avauspuhe ”Kitkajoki-rakas joki” elokuvan ENSI-ILLASSA 18.8.2017 

Mediatiedote on heti julkaisuvapaa.

KITKAJOKI – RAKAS JOKI

Kansainvälisesti palkittu elokuva:  WorldMediaFestival / TOURISM kultamitali sekä Magic Eye palkinto parhaasta kameratyöstä Saksassa toukokuussa 2017, kansainvälisellä nimellä Light in the Wilderness

 

”Arvoisat kuulijat

Ensiksi haluan kiittää niitä henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet elokuvan syntyyn. Sitä on kehitelty Heinävedellä dokumenttielokuvien Aikalisä –työpajassa kolmen vuoden ajan. Järjestelijänä siellä toimi Mikko Keinonen. Kiitokset kuuluvat hänelle ja erityisesti työpajassa mentorina toimineelle Ylen Iikka Vehkalahdelle.

Elokuvan kokosi nuori ammattilaisten joukko, joille olen kiitollinen upeasta työstä; taitto Antti Tuomikoski, musiikki Rami Kaaresto, äänitys Pirkko Tiitinen, miksaus Pasi Alatalo ja värimäärittely Juha Laine. Tommi Kohonen toimi elokuvan teknisenä tukena ja graafikkona. Minun, Tauno Kohosen,  osuus oli ohjata elokuva, jonka olin käsikirjoittanut ja kuvannut. Tuottajana toimi Anne Laurila.

Elokuvan rahoitus järjestyi Ylen ja Suomen elokuvasäätiön kautta, mistä kiitokset Elina Kivihalmeelle ja Pekka Uotilalle sekä Yle:n Erkko Lyytiselle. Lisäksi rahoitukseen osallistui Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Koillismaan kehittämisyhtiö Naturpolis Kuusamosta ja BusinessOulu. He mahdollistivat elokuvan teon.

Esittelen tässä Kitkajoki – rakas joki elokuvan taustaa lyhyesti. Voitte kysyä sitten elokuvan jälkeen vähän lisätietoa miksi näin.

Olen kuvannut tätä elokuvaa ajatuksissani jo 36 vuotta kulkiessani Kitkajoen ja Kitkajärven rantoja. Varsinkin Kitkajoki on ollut minulle hyvin rakas, koska kaikki harrastukseni liittyvät jokeen tavalla tai toisella. Yritykseni Rapid River on saanut myös nimensä Kitkajoesta.

Olen miettinyt miksi olen tehnyt juuri tällaisen elokuvan ja löytänyt joitakin vastauksia tähän arvoitukseen – ja yleisestikin miksi tällaisia elokuvia tehdään. Onko se vaan toimeentuloa vai harrastusta?

 

AITOUS

Kolme eri asiaa tai tapahtumaa tai taustaa tälle elokuvalle löysin aika helpostikin: Ennen kaikkea elokuva perustuu siihen mitä olen lapsuudessa hyvin vahvana kokemuksena kokenut synkässä kuusimetsässä lähteen äärellä, lähteen ympärillä pehmeitä tumman vihreitä sammalia ja lähde kimaltelee jostain ylhäältä tulevan auringonvalon loisteessa. Oikeastaan olen tällaisen kuvan joskus nähnyt jossain satukirjassa.

Tämä hetki on jäänyt mieleeni, se on ollut hyvin vaikuttava. Ja ehkä se, että jossain vaiheessa elämää aina palaa menneeseen, on tässä elokuvassa tällainen henki. Eli elokuva ei ole mitään summittaista, siis sen henki ei ole summittaista, vaan se perustuu voimakkaaseen kokemukseen.

Kutsun tätä kokemusta aitoudeksi joka on siirtynyt pikkupojan maailmasta valkokankaalle.

 

INHIMILLISYYS

Toinen tärkeä asia on se että olen saanut valokuvat toimimaan elokuvassa mielestäni varsin hyvin.  Olen kuvannut hyvin paljon, enemmän kuin pystytte kuvittelemaan Kitkajoella filmimateriaalia ja nyt digimateriaalia ja tämä on ollut sytykkeenä elokuvan kuvaamiseen eli stillkuva ei toimi sillä tavalla kuin haluaisin sen toimivan.

Nyt aika on uusi ja siitä syystä elokuvaprojekti käynnistyi jo vuonna 2009, kun ostin ensimmäisen kerran full-hd tallenteisen videokameran, eli kriteeri oli se, että laatutaso on hyvä. Filmiaikana kuvasin isolle filmikoolle rullafilmiä, kinokoko, luontokuvaajien väline oli siinä sivussa mukana.

Mistä sitten valokuvaukseni on alkanut on myös aivan selvä.  Se ei alkanut siitä syystä että koulupoikana sen ajan travellerinä Eurooppaa kiertäessäni mukana oli Rapid Agfa kamera ja sillä näppäilin reissustani kuvia kunnes sitten opiskelijana päädyin Intiaan pidemmäksikin aikaa, osasyynä oli pro gradu -työ sieltäpäin. Mukana siellä oli Asahi Pentax 1000 kamera, jolla näppäilin päivittäin joitakin kuvia.

Valokuvaamiseni perustana ja lähtökohtana oli Intia ja Intiaan lähdin oikeastaan kuvaamaan Kalkutan tai nykyisin Kolkatan kaduilla eläviä kerjäläisiä. Kalkuttaa sanottiin maailman kurjimmaksi ja köyhimmäksi kaupungiksi. Tämä on minun valokuvaukseni lähtökohta, elämän ja ihmisten ymmärtäminen. Silloin eivät olleet mielessä Himalajan maisemat eikä mitkään muut asiat vaan se, miten elämä näyttäytyy Kalkutan kaduilla. Sen jälkeen olen palannut sinne kuvaamaan samaa teemaa ja uskoisin että se tulee vielä jatkumaan tulevaisuudessa.

Tämä toinen Kitkajoki elokuvan ajatuksellinen sisältö liittyy ihmisen inhimillisyyteen, mikä on elokuvassakin näkyvissä. Eli aitous ja inhimillisyys.

 

RAKKAUS

Kolmantena on luonnollisestikin se, mikä on elokuvassa oleellisinta, rakkaus, rakkaus kaikkeen siihen, mikä merkitsee minulle jotakin.  Rakkaus luontoon on ollut lähtökohta liikkumiselleni Kitkajokivarressa. Olen joskus sanonut, että olinpa vaikka Himalajalla niin Kitkajokea ei voita mikään.

Rakkaus luontoon sisältää kaikkea,  mikä liittyy elämään yleensä ja sen pelkistäminen on aika tärkeää, mutta se on erittäin vaikeata. Nykypäivänä ihmiset tekevät kaikkea käyttääkseen luontoa välineenä joihinkin harrastuksiin tai elinkeinoihin ja yhä enemmän sellaisiin elinkeinoihin, jotka pilaavat luontoa.

Tästä syystä Rakas joki on yritettävä pelastaa. Elokuvan konkreettinen lähtökohta on se, että Kitkajokeen ja Kitkajokivarteen Käylänkylään Juomasuolle on jo pidemmän aikaa suunniteltu kultakaivosta, jonka malmin joukossa on uraania. Tavoitteenani on kertoa tällä tavalla laajemmin luonnon kauneudesta ja ennen kaikkea sen puhtaudesta. Elokuvassa ei hypetetä minkään teeman tai pelastuksen perään vaan vastuu on ihmisellä itsellään, joka luonnossa liikkuu tai jos ei liiku niin kuitenkin ymmärtää luonnon merkityksen meille ihmisille.

Elokuvassa siteerataan edesmenneen kuusamolaisen kirjailijan, runoilijan ja luontofilosofin Reino Rinteen ajatuksia, jotka menevät yksiin minun ajatusteni kanssa. Vanhat viisaudet ovat alkaneet unohtumaan kuten luontoon liittyvät filosofiset pohdinnat.  Tämä johtunee siitä, että niitä ei tuoda yksinkertaisesti missään esille. Äärimmäiset mielipiteet kyllä huomataan. Elokuvassa tarkastellaan ihmisten ja luonnon välistä suhdetta luonnon näkökulmasta.

Tärkeämmäksi on tullut luonnon hyödyntäminen tavalla tai toisella, mutta uskoisin että hyödyntämiseen sisältyy myös hyvyys, jolla on tarkoitus pitää luonto puhtaana ja ymmärtää sen merkitys meille ihmisille. Kaikki se mitä luonnossa teemme ja luonnolle teemme on uskoakseni lähtökohta sille, mitä luonnolle tapahtuu.

Reino Rinne on hienosti sanonut, että luonto pelastuu silloin, kun olemme sisäistäneet luonnon todellisen olemuksen ja elokuvassa tätä tietyllä tavalla siteerataan.

Luonto on minulle myös rauhaa ja hiljaisuutta ja hiljaisuudella tarkoitan joen kosken kohinaa, lintujen laulua, tuulen huminaa ja kaikkea sitä, mikä on luonnollista. Se ei ole absoluuttista hiljaisuutta, joskin sitäkin siellä on ja sen huomaa silloin kun sydän vaan sykyttää ja kaikki muu on absoluuttisen hiljaista. Näin yksinkertaista tämä on. Kitkajoki – rakas joki -elokuva antaa aikaa ja tilaa ajatuksille.

Elokuva kuuluu Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaan. Suomen 100-vuotisjuhla on saanut kansainvälistä tunnustusta National Geographicin ja Lonely Planetin tahoilta sekä useiden englantilaisten laatulehtien taholta. Erityisesti Oulangan kansallispuisto ja Riisitunturin kansallispuisto ovat saaneet tunnustusta. Kaikki ne korostavat hiljaisuuden, rauhan ja puhtauden merkitystä. Tämän olemme ehkä itse unohtaneet Suomessa, olemme pitäneet sitä liian selvänä ja itseisarvona. Luonnolla on kuitenkin voimakas vaikutus, kun siellä voi olla rauhassa ja hiljaisuudessa. Uskoisin että matkailijat, jotka tulevat jostain Aasian suunnasta tai Keski-Euroopan suurkaupungeista, ymmärtävät tämän parhaiten.

Huomasin, että Leonardo DiCaprion elokuva Before the Flood:n viesti on ihan sama, vaikka se koskee ilmastonmuutosta. Viesti on ihan sama sillä tavalla, että on otettava henkilökohtainen vastuu siitä miten suhtaudumme luontoon. Olen elokuvassani yrittänyt korostaa, että oma vastuu luonnon kauneudesta ja puhtaudesta on meillä jokaisella itsellämme. Mitään muuta julistusta ei oikeastaan tarvitsekaan esittää.

 

Kiitos paljon.”

 

Tauno Kohonen

Savonlinnassa 18.8.kello 17.00

 

katso:

www.kitkjoki.fi

www.facebook.com/kitkajoki

www.instagram.com/kitkajoki

Elokuvatiedote 8/2017 – Kitkajoki – rakas joki ENSI-ILTA Savonlinnan elokuvafestivaaleilla 18.8.

Elokuvatiedote 5/2017 – Tauno Kohonen sai Magic Eye erikoispalkinnon elokuvan kuvaamisesta

Toukokuu 2017

Kitkajoki-rakas joki – dokumenttielokuva sai kultaa kansainvälisessä WorldMediaFestival-kilpailussa Saksassa

Valokuvaaja Tauno Kohonen sai erikoispalkinnon MAGIC EYE elokuvan kuvaamisesta

Ajankohtaiset tiedot https://www.facebook.com/kitkajoki  ja tekijän esittely ja ajatukset mediatiedote ja traileri www.kitkajoki.fi

Mediatiedote on heti julkaisuvapaa

Valokuvaaja Tauno Kohosen dokumenttielokuva on palkittu kultamitalilla WorldMediaFestival | TOURISM-kilpailun luontosarjassa. Kilpailuun on lähetetty 32 maasta uuden median merkittävimpiä visuaalisia tuotantoja. Valinnan on tehnyt kansainvälinen mediaraati, johon kuuluu tv-yhtiöiden, yliopistojen, matkailuorganisaatioiden ja yritysten edustajia. Palkittujen joukossa on aikaisemmin ollut tv-sarja Malesiasta, Thaimaasta ja Kanadasta. Vuoden 2017 palkinto on annettu Kohoselle toukokuun alussa Hampurissa.

Kilpailun sanotaan olevan suurin kansainvälinen uuden median kilpailu, jonka TOURISM- sarjan toisen erikoispalkinnon MAGIC EYE sai Kohonen elokuvansa kuvaamisesta . Toisen palkinnon sai Qatarin matkailuvideo musiikistaan.

http://www.worldmediafestival.org/tourism/en/festival_information/winners

Elokuva kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, Kuusamon ja Posion pohjoisen luonnon puhtaudesta, rauhasta, hiljaisuudesta ja väreistä vuodenaikojen vaihdellessa. Elokuva on Rapid Riverin ja Yleisradion yhteistuotantoa. Elokuva on valittu Suomi 100–juhlavuoden ohjelmaan. Elokuvan kansainvälinen nimi on ”Light in the Wilderness”.

Mediakuvat       https://www.dropbox.com/sh/i330dulz2fwn3zh/AAB1K-srGgL4B-j8oAV7TESTa?dl=0

Lisätietoa           http://www.kitkajoki.fi/elokuvan-mediatiedote/

Valokuvaaja Tauno Kohonen ottaa dokumentin kautta kantaa puhtaan veden merkitykseen. Uhkana sille on erämaisen Kitkajoen varrelle suunniteltu kultakaivos, jota paikalliset asukkaat kutsuvat uraanikaivokseksi. Kitkajoki kuuluu Kuusamossa sijaitsevaan Oulangan kansallispuistoon, joka on Venäjän rajan läheisyydessä. Dokumenttielokuvan Kohonen on käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut. Elokuvan on leikannut Antti Tuomikoski, musiikki on Rami Kaareston ja värimäärittelyn on tehnyt Juha Laine.

Elokuvassa siteerataan edesmenneen kuusamolaisen kirjailijan Reino Rinteen aforismeja ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Elokuva etsii vastauksia kysymyksiin, miksi ihmisen ei enää huomaa luonnon rauhoittavaa merkitystä itsessään. Voiko esteenä olla sen esineellistäminen lukuisiin eri käyttötarkoituksiin? Olemmeko menettäneet viimeisenkin yhteyden siihen, että olemme osa luontoa?

Kuvat aidosta luonnosta puhuttelevat katsojia. Audiovisuaaliset tuottajat valitsivat Kohosen vuonna 2001 vuoden kuvaajaksi perusteluna kansainvälisten av-tuotantojen kuvaaminen. Vuonna 2003 hänet palkittiin WorldMediaFestival -kilpailussa luontokuvistaan Grand Award – erikoispalkinnolla.

Maamme luonto on myös kansainvälisesti huomattu Suomi 100- juhlavuoden merkeissä, sillä National Geographic Traveler on valinnut Suomen vuonna 2017 maailman 21 parhaan matkailumaan joukkoon. Perusteluna on ollut puhdas luonto, pohjoinen valo ja hiljaisuus. Suomi on päässyt myös matkaoppaita julkaisevan Lonely Planet’s Best in Travel –oppaan sivuille vuoden 2017 kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi. Brittiläinen laatulehden Guardianin ja Daily Mailin sivuilla on myös ylistetty Oulangan kansallispuistoa.

”Kitkajoki-rakas joki” saa merkitystä myös tämän Suomen saaman kansainvälisen arvostuksen kautta. Dokumenttielokuvaa täydentää Puhdas luonto, puhdas vesi – kuvatietoteos ja näyttely. Kuvatietoteos antaa visuaalisena @kirjana lisätietoa puhtaan luonnon merkityksestä meille kaikille. Se julkaistaan vuoden 2017 aikana.

Tauno Kohonen

0400 286 956

tauno.kohonen@rapidriver.fi

www.kitkajoki.fi

WorldMediaFestivat 10.5.2017 Hampuri

Tauno Kohonen vasemmalla

Kitkajoki-rakas joki -esittelykuva

Kuva: Tauno Kohonen

 

Elokuvatiedote 5/2017 – Kitkajoki-elokuva sai kultaa kansainvälisessä WMF-kilpailussa

Toukokuu 2017

Kitkajoki-rakas joki – dokumenttielokuva sai kultaa kansainvälisessä WorldMediaFestival-kilpailussa Saksassa

Mediatiedote on on julkaisuvapaa 11.5.2017 lähtien

Valokuvaaja Tauno Kohosen dokumenttielokuva on palkittu kultamitalilla WorldMediaFestival | TOURISM-kilpailun luontosarjassa. Kilpailuun on lähetetty 32 maasta uuden median merkittävimpiä visuaalisia tuotantoja. Valinnan on tehnyt kansainvälinen mediaraati, johon kuuluu tv-yhtiöiden, yliopistojen, matkailuorganisaatioiden ja yritysten edustajia. Palkittujen joukossa on aikaisemmin ollut tv-sarja Malesiasta, Thaimaasta ja Kanadasta. Vuoden 2017 palkinto on annettu Kohoselle toukokuun alussa Hampurissa.

Elokuva kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, Kuusamon ja Posion pohjoisen luonnon puhtaudesta, rauhasta, hiljaisuudesta ja väreistä vuodenaikojen vaihdellessa. Elokuva on Rapid Riverin ja Yleisradion yhteistuotantoa. Elokuva on valittu Suomi 100–juhlavuoden ohjelmaan. Elokuvan kansainvälinen nimi on ”Light in the Wilderness”.

Valokuvaaja Tauno Kohonen ottaa dokumentin kautta kantaa puhtaan veden merkitykseen. Uhkana sille on erämaisen Kitkajoen varrelle suunniteltu kultakaivos, jota paikalliset asukkaat kutsuvat uraanikaivokseksi. Kitkajoki kuuluu Kuusamossa sijaitsevaan Oulangan kansallispuistoon, joka on Venäjän rajan läheisyydessä. Dokumenttielokuvan Kohonen on käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut. Elokuvan on leikannut Antti Tuomikoski, musiikki on Rami Kaareston ja värimäärittelyn on tehnyt Juha Laine.

Elokuvassa siteerataan edesmenneen kuusamolaisen kirjailijan Reino Rinteen aforismeja ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Elokuva etsii vastauksia kysymyksiin, miksi ihmisen ei enää huomaa luonnon rauhoittavaa merkitystä itsessään. Voiko esteenä olla sen esineellistäminen lukuisiin eri käyttötarkoituksiin? Olemmeko menettäneet viimeisenkin yhteyden siihen, että olemme osa luontoa?

Kuvat aidosta luonnosta puhuttelevat katsojia. Audiovisuaaliset tuottajat valitsivat Kohosen vuonna 2001 vuoden kuvaajaksi perusteluna kansainvälisten av-tuotantojen kuvaaminen. Vuonna 2003 hänet palkittiin WorldMediaFestival -kilpailussa luontokuvistaan Grand Award – erikoispalkinnolla.

Maamme luonto on myös kansainvälisesti huomattu Suomi 100- juhlavuoden merkeissä, sillä National Geographic Traveler on valinnut Suomen vuonna 2017 maailman 21 parhaan matkailumaan joukkoon. Perusteluna on ollut puhdas luonto, pohjoinen valo ja hiljaisuus. Suomi on päässyt myös matkaoppaita julkaisevan Lonely Planet’s Best in Travel –oppaan sivuille vuoden 2017 kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi. Brittiläinen laatulehden Guardianin ja Daily Mailin sivuilla on myös ylistetty Oulangan kansallispuistoa.

”Kitkajoki-rakas joki” saa merkitystä myös tämän Suomen saaman kansainvälisen arvostuksen kautta. Dokumenttielokuvaa täydentää Puhdas luonto, puhdas vesi – kuvatietoteos ja näyttely. Kuvatietoteos antaa visuaalisena @kirjana lisätietoa puhtaan luonnon merkityksestä meille kaikille.

Tiedustelut

Tauno Kohonen

0400 286 956 tauno.kohonen@rapidriver.fi

Kirjatiedote 12/2016 – ”PUHDAS LUONTO, PUHDAS VESI – Kitkajärvi, Kitkajoki” kuvatietoteos

Joulukuu 2016

MEDIATIEDOTE KUVATIETOTEOKSEEN

”PUHDAS LUONTO, PUHDAS VESI – Kitkajärvi, Kitkajoki” kuvatietoteos kertoo Kuusamossa, Posiolla ja Vienan Karjalan puolella tehdystä luonnontieteellisestä tutkimuksesta, historiasta, kulttuurista, taiteesta, matkailusta ja ennen kaikkea henkilökohtaisista kokemuksista. Luontokuvat kertovat alueen vuodenaikojen vaihtelusta; valoista ja varjoista. Digitaalisessa verkkoversiossa esitetään myös videoita kuvien lisäksi.

Teoksen tekeminen on käynnissä. Nyt esillä olevaan mallitaittoon (noin 100 sivua) sisältyy jo joitakin artikkeleja. Artikkelien kirjoittajat kertovat oman tieteenalansa tai hallinnonalansa tutkimuksista sekä henkilökohtaisesta suhteestaan tähän maantieteelliseen alueeseen.

Teoksen mallitaitto on valmis vuoden 2017 talvella, jolloin käynnistyy sen lopullinen ulkoasun (layout) suunnittelu. Kuvitusta päivitetään tarpeen mukaan. Taitto on moderni. Teoksen julkaisutapa selviää myöhemmin, mutta se julkaistaan ainakin digikirjana niin, että mahdollinen kieliversio/kieliversiot leviävät myös kansainväliseen käyttöön.

Tiedämme, että PUHDAS LUONTO, PUHDAS VESI on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä ihmisen hyvinvoinnille. Puhtaudella on suurempi merkitys kuin voimme aavistaa maantieteellisen alueen vetovoimaan ja arvostukseen. Teoksen tavoite on koota oleellinen tieto auttamaan luonnon säilymistä puhtaana. Metsähallituksen Luontopalvelut on tehnyt alueesta esiselvityksen sen soveltuvuudesta UNESCO:n maailmanperintökohteeksi, minkä arvoinen tämä alue myös on.

PUHDAS LUONTO, PUHDAS VESI kuvatietoteos, kuten tv-dokumentti ja näyttely, on valittu Suomi Finland 100- juhlavuoden ohjelmaan. Teos on kunnianosoitus Posion ja Kuusamon puhtaalle luonnolle ja erityisesti sen arvokkaalle vesiluonnolle.

Sisältösuunnitelma

1. Tutkimukset Kitkajokeen kuuluvasta vesistöalueesta (Kitkajärvi, Kitkajoki, Oulangan kansallispuisto ja Paanajärven kansallispuisto)
Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema, asemanjohtaja ja erikoistutkija Riku Paavola (Oulun yliopiston tutkimus)
Metsähallitus, aluepäällikkö (luonnonsuojelu) Pirkko Siikamäki (Oulangan kansallispuisto ja sen tulevaisuus, UNESCO- hanke)
Ympäristökeskus, kehittämispäällikkö Seppo Hellsten (vesistötutkimus Kitkajärvellä / Oulangan kansallispuistossa)
Luonnonvarakeskus, Kuusamon kalanviljelylaitos, ex-päällikkö Seppo Mustonen (taimenkannan kohtalo Kuusamossa)

2. Vesistöalueen suojelun historiaa
”Kuusamon koskisota” ja nykypäivän uhkat, tutkija Mika Flöjt (historiaa ja nykypäivää)
Kirjailija, runoilija ja luontofilosofi Reino Rinne luonnonsuojelijana, lehtori Pertti Sillanpää (väitöstutkimus Reino Rinteestä)

3. Vesistöalueen kulttuuriyhteys Vienan Karjalaan
Kulttuuria yli rajojen- yhteydet Vienan Karjalaan, filosofian lisensiaatti Jouni Alavuotunki (miten kulttuuriyhteistyö vaikuttaa nykypäivänä)

4. Luonto luovuuden ja hyvinvoinnin lähteenä
Luonto luovuuden lähteenä – Pentik Oy, toimittaja Reino Hämeenniemi (luonto taiteen lähtökohtana)
Luonnon vaikutus ihmisen henkiseen hyvinvointiin – maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mirja Nylander (mielipiteistä todelliseen tietoon)

5. Luonto puhtaan ravinnon perusta
Luonto kypsyttää paikalliset herkut – Korpihilla Oy, toimittaja Reino Hämeenniemi (luonnon makuelämykset)
Puhdas kala puhtaasta vedestä – villiruokamestari Jarmo Pitkänen (kokin reseptit)

6. Henkilökohtaiset tarinat vesistöalueen, Kitkajärven ja Kitkajoen, kokemuksista ja elämästä
Jokikalastus Kuusamossa, toimittaja Esko Räty (jokikalastajien muistelmat)
Perhokalastusmestari Pertti Komulan haastattelu, tutkija Mika Flöjt (perhokalastus Kitkajoella)
Luontomatkailu Posion ja Kuusamon luonnossa, toimitusjohtaja Keijo Salenius / Basecamp Oulanka (luonnon ja ihmisen kohtaaminen, kansainvälisyys)

7. Kuvallinen esittely, kuvat ja videot
Koko alueen (Posio, Kuusamo ja Paanajärvi / Pääjärvi) vuodenajat, valot ja varjot, valokuvaaja Tauno Kohonen (matka omaan arvomaailmaan)

Ohjeellinen mallitaitto

Elokuvatiedote 10/2016 – Kitkajoki – rakas joki – elokuva valmistunut

Lokakuu 2016

KITKAJOKI – LUONTOELOKUVAN MEDIATIEDOTE

Heti julkaisuvapaa

Valitse mediakuvat täältä – Julkaisuehdot kuvien käyttämiselle mediatiedotteen lopussa.

Kitkajoki – elokuva kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta.

Luonto on nykypäivän maailmassa otettu taloudelliseen hyötykäyttöön sen eri olomuodoissa. Raskaan luonnontilaa mullistavan ja sitä pilaavan toiminnan rinnalla on hyväksytty kevyt luonnon hyväksikäyttö. Parhaimmillaan se näkyy luontomatkailussa. Ihmisten rakkaus luontoa kohtaan on kuitenkin muuttunut tavalla tai toisella hyväksikäytöksi lähes kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

Mikä on luonnon todellinen olemus meille ihmisille. Mikä on todellinen luonnon hyödyntämisen etiikan sisältö? Olemmeko menettäneet viimeisenkin yhteyden siihen, että olemme osa luontoa. Luonto on jotain suurempaa, jota emme ehkä näe. Esteenä on sen esineellistäminen lukuisiin eri käyttötarkoituksiin.

Vain harvat luontoihmiset ovat kiinnittäneet tähän huomiota.

Reino Rinteen aforismit

Yksi heistä oli kuusamolainen kirjailija, lehtimies, runoilija ja luontofilosofi Reino Rinne. Hänen elämäntyönsä luonnon ja erityisesti Kuusamon luonnon puolesta on ollut uskomattoman suuri. Rinteen aforismit koskettavat ihmisten luontosuhdetta syvällä tasolla. Luontoa omaan käyttöönsä eri tavoin hyödyntävät ihmiset eivät sitä edes tunnista.

Nyt olisi aika tarkastella ihmisen ja luonnon todellista syvää suhdetta; rakkautta luontoon. Reino Rinteen ajatusten mukaan ihmisen olisi löydettävä luonto itsestään. Silloin ympärilläkin oleva luonto voi säästyä. Jos se yleensä voi enää säästyä ihmiskunnan tekemiltä voimatoimilta.

Kitkajoki – rakas joki kertoo tarinan siitä, miten minä, valokuvaaja Tauno Kohonen, olen löytänyt luonnossa olemisen itsessäni. Nyt ajatellen, en voisi sitä ymmärtää ilman Reino Rinteen väkeviä aforismeja, joita tässä luontoelokuvassa tullaan siteeraamaan.

Rinteen aforismit sattuvat tarkasti luonnon ja ihmisten suhteeseen. Kohteena ei ole ainoastaan Kitkajoki vaan koko maapallo ja sen mukana ihmiskunta. Mitä tapahtuu ihmiselle, jos luonto kuolee?

Valokuvaajana olen etsinyt vastauksia aforismeihin paikan päältä. Niissä paikoissa, joissa luonnon ainutlaatuisuus on vielä näkyvissä ennen kuin nykyinen kehitys otti vallan. Luonto oli silloin luonto. 60 vuotta sitten alkoi 30 vuotta kestänyt ”Kuusamon koskisota”, jonka aikana Reino Rinteen ansiosta Kuusamon jokia ja koskia ei rakennettu voimalaitoskäyttöön. Nyt tiedetään uudesta mahdollisesta uhkasta, kun Kitkajoen varteen on suunniteltu kultakaivosta, jota sanotaan myös uraanikaivokseksi.

Elokuva ei julista, ei syytä. Kuitenkin sillä voi olla suuri merkitys sille, miten Kitkajoen voi nähdä laajemmassa perspektiivissä myös ihmisissä itsessään. Veikko Honkanen on lukenut Kitkajoki-elokuvaa varten valitut Reino Rinteen aforismit. Hän on Kuusamon ystävä ja mökkiasukas jo vuosikymmenten takaa.

Kitkajoki on rakas joki

Olen kuvannut Kitkajoen varrella vuodesta 1980 lähtien 36 vuotta ahkerammin kuin ulkopuolinen tarkkailija voi lähimainkaan kuvitella. Kitkajoen varrella, Jyrävästä alaspäin, olen kolunnut kaikki mahdolliset paikat eri vuodenaikoina useaan kertaan. Olen kuvannut valmista videomateriaalia Kitkajoki – luontoelokuvaa varten viiden vuoden ajan. Kuvattua materiaalia on kertynyt jo 300 tuntia Kuusamossa ja Posiolla Kitkajoelta, Kitkajärveltä ja Oulankajoelta.

Miksi siis näin?

Olen halunnut tuoda esille Kitkajoen luonnon ja ennen kaikkea sen vuodenaikojen valojen vaihtelun tässä elokuvassa. Jokainen päivä on siellä erilainen. Tavoitteenani ei ole ollut kauniin luontohetken, valon tai maiseman kuvaaminen vaan se miten maisema muuttuu vuorokauden ja eri vuodenaikojan aikana. En ole koskaan tavoitellut yhtä kuvaa vaan kokonaisuutta, joka täydentyy joka vuosi omalla tavallaan.

Runsas materiaali on auttanut myös hahmottamaan omaa rooliani – tähän astihan olen toiminut vain kuvakerronnassa rajallisen stillkameran kanssa. Videokuvaan siirtyminen mahdollistaa kuitenkin visuaalisesti elävän materiaalin esittämisen ja yhdistämisen luonnonääniin ja musiikkiin. Katsojalle voi silloin välittyä tunne, minkä voimasta palaan itse Kitkajoelle kerta toisensa perään.

Pitkä työhistoria eli 24 vuoden mediakokemus auttaa tv-elokuvien tekemisessä. Päätin siirtyä Kuusamon kunnan virkamiehestä yrittäjäksi vuonna 1991 ja olen sen jälkeen tehnyt mediahankkeita yritykseni Rapid River kautta. Kitkajoesta kuvaamani kuvateos Valoa erämaassa oli Suomen ulkoasiainministeriön lahjateoksena useita vuosia. Teoksen kuvista tein valokuvanäyttelyn joka kiersi kymmenenä kopiona neljä vuotta UM:n toimesta ympäri maailmaa.

Elokuvaa tekee kanssani elokuvan ammattilaisista koottu valtakunnallinen tiimi. Ylen asiantuntijoiden kanssa on luotu Kitkajoki –elokuvan sisältö. Samoin Ylen Yhteistuotantojen kanssa on tehty tuotantosopimus syksyllä 2015.

On sanonta, että jokainen ohjaaja haluaa kertoa itselleen tärkeää tarinaa kerta toisensa jälkeen. Minulle Kitkajoki on aina ollut rakas joki ja tekemiseni pohja, ainoastaan väline on muuttunut. Tiedän millaisen elokuvan haluan tehdä.

Luonto ja ihminen – tule mukaan

Kuusamon ja Posion luonto ovat ainutlaatuisia, puhdasta vettä, lunta sekä rauhaa ja hiljaisuutta. Sen voi jokainen kokea hetkinä, joita voi palata kokemaan yhä uudestaan. Olen tavannut usein Oulangan kansallispuistossa tällaisia kalastajia ja retkeilijöitä. Luonto vetää puoleensa. Mutta luonto ei ole ihmisen oma huvipuisto, jossa ihminen on tärkeämpi kuin luonto, eläimet tai kasvit.

Yksi esimerkki luonnon perinteisestä hyödyntämisestä on kalastus. Kansainvälisesti arvokas järvitaimen nousee kutemaan Venäjän puoleisilta suurilta järviltä syntymäjokiinsa Kuusamon jokiin. Olen nähnyt ajan jolloin kalastajat saivat useita kookkaita taimenia, sopivissa paikoissa yhden yön aikana. Nyt taimenia nousee harvakseen ja sen pelastamiseksi tehdään töitä. Kitkajoen legendaarisessa Jyrävän suvannossa ja Oulankajoessa kansallispuiston alueella on ollut kalastuskielto. Onko syynä liikakalastus Venäjän puolella vain mikä, mutta nyt tarvitaan keskustelua sekä järvitaimenesta ja kalastuskulttuurista, joka säilyttäisi Kuusamon arvokkaat järvitaimenet rajan molemmilla puolilla.

Yhteenveto

Kitkajoki –rakas joki – luontoelokuva on kunnianosoitus luonnolle. Se on syvällinen näkemys ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Se herättää ajatuksia siitä, miten suhtaudumme luontoon. Onko luonto sisällämme vai onko se vain väline johonkin muuhun?

Kuvat

https://www.dropbox.com/sh/i330dulz2fwn3zh/AAB1K-srGgL4B-j8oAV7TESTa?dl=0

Yllä olevan linkin avulla löytyy painokelpoisia Kitkajoki –mediakuvia. Väritila on RGB, 300 dpi, kuvan pisin sivu max. 4000 pix ja tiedostomuoto jpeg.

Kuvien käyttöoikeus on jatkuva kaikissa Kitkajokea esittelevissä mediayhteyksissä sekä painetussa lehdessä, internetissä ja tv:ssä. Artikkelin aiheena voi olla Kitkajoki –elokuva, Kitkajoki –tietokuvateos, Kitkajoki –valokuvanäyttely tai Tauno Kohosen esittely myös muidenkin asioiden kuin Kitkajoen yhteydessä.

Kitkajoki –elokuvan kuvausalue on Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa ja Posiossa Riisitunturin kansallispuistossa.

 

Julkaisuehdot:

  1. Kuvan julkaisun yhteydessä on mainittava Tauno Kohosen nimi
  2. Kuvan paikkanimi on varmistettava Tauno Kohoselta (tauno.kohonen@rapidriver.fi tai 0400 286 956)
  3. Kuvia voi käyttää median kuvitusmateriaalina muissakin yhteyksissä, kun Tauno Kohosen nimi mainitaan ja paikan nimi tarkistetaan (jos sitä käytetään)

Nettiyhteydet

Tule mukaan Facebook sivustolle suojelemaan jokea ja samalla sen arvokasta järvitaimenta www.facebook.com/kitkajoki

Kommentoi kokemuksiasi Kitkajoella www.twitter.com/kitkajoki Käytä #kitkajoki

Katso vuodenaikojen mukaan lisätyt kuvat www.instagram.com/kitkajoki

tehdään Kitkajoesta rakas joki meille kaikille

Oulussa 15.10.2015

Tuottaja, valokuvaaja Tauno Kohonen
0400 286 956
tauno.kohonen@rapidriver.fi

MEDIAKUVAT JA VIDEOT VAPAASTI KÄYTETTÄVISSÄ

MEDIAKUVAT JA VIDEOT VAPAASTI KÄYTETTÄVISSÄ

https://www.dropbox.com/sh/i330dulz2fwn3zh/AAB1K-srGgL4B-j8oAV7TESTa?dl=0

Yllä olevan linkin avulla löytyy painokelpoisia Kitkajoki –mediakuvia. Väritila on RGB, 300 dpi, kuvan pisin sivu max. 4000 pix ja tiedostomuoto jpeg.

Kuvien käyttöoikeus on jatkuva kaikissa Kitkajokea esittelevissä mediayhteyksissä sekä painetussa lehdessä, internetissä ja tv:ssä. Artikkelin aiheena voi olla Kitkajoki –elokuva, Kitkajoki –tietokuvateos, Kitkajoki –valokuvanäyttely tai Tauno Kohosen esittely myös muidenkin asioiden kuin Kitkajoen yhteydessä.

Kitkajoki –elokuvan kuvausalue on Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa ja Posiossa Riisitunturin kansallispuistossa.

Julkaisuehdot:

  1. Kuvan julkaisun yhteydessä on mainittava Tauno Kohosen nimi
  2. Kuvan paikkanimi on varmistettava Tauno Kohoselta (tauno.kohonen@rapidriver.fi tai 0400 286 956)
  3. Kuvia voi käyttää median kuvitusmateriaalina muissakin yhteyksissä, kun Tauno Kohosen nimi mainitaan ja paikan nimi tarkistetaan (jos sitä käytetään)