Elokuvatiedote 8/2017 – Tauno Kohosen avauspuhe ”Kitkajoki-rakas joki” elokuvan ENSI-ILLASSA

Elokuu 2017

Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali – Tauno Kohosen avauspuhe ”Kitkajoki-rakas joki” elokuvan ENSI-ILLASSA 18.8.2017 

Mediatiedote on heti julkaisuvapaa.

KITKAJOKI – RAKAS JOKI

Kansainvälisesti palkittu elokuva:  WorldMediaFestival / TOURISM kultamitali sekä Magic Eye palkinto parhaasta kameratyöstä Saksassa toukokuussa 2017, kansainvälisellä nimellä Light in the Wilderness

 

”Arvoisat kuulijat

Ensiksi haluan kiittää niitä henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet elokuvan syntyyn. Sitä on kehitelty Heinävedellä dokumenttielokuvien Aikalisä –työpajassa kolmen vuoden ajan. Järjestelijänä siellä toimi Mikko Keinonen. Kiitokset kuuluvat hänelle ja erityisesti työpajassa mentorina toimineelle Ylen Iikka Vehkalahdelle.

Elokuvan kokosi nuori ammattilaisten joukko, joille olen kiitollinen upeasta työstä; taitto Antti Tuomikoski, musiikki Rami Kaaresto, äänitys Pirkko Tiitinen, miksaus Pasi Alatalo ja värimäärittely Juha Laine. Tommi Kohonen toimi elokuvan teknisenä tukena ja graafikkona. Minun, Tauno Kohosen,  osuus oli ohjata elokuva, jonka olin käsikirjoittanut ja kuvannut. Tuottajana toimi Anne Laurila.

Elokuvan rahoitus järjestyi Ylen ja Suomen elokuvasäätiön kautta, mistä kiitokset Elina Kivihalmeelle ja Pekka Uotilalle sekä Yle:n Erkko Lyytiselle. Lisäksi rahoitukseen osallistui Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Koillismaan kehittämisyhtiö Naturpolis Kuusamosta ja BusinessOulu. He mahdollistivat elokuvan teon.

Esittelen tässä Kitkajoki – rakas joki elokuvan taustaa lyhyesti. Voitte kysyä sitten elokuvan jälkeen vähän lisätietoa miksi näin.

Olen kuvannut tätä elokuvaa ajatuksissani jo 36 vuotta kulkiessani Kitkajoen ja Kitkajärven rantoja. Varsinkin Kitkajoki on ollut minulle hyvin rakas, koska kaikki harrastukseni liittyvät jokeen tavalla tai toisella. Yritykseni Rapid River on saanut myös nimensä Kitkajoesta.

Olen miettinyt miksi olen tehnyt juuri tällaisen elokuvan ja löytänyt joitakin vastauksia tähän arvoitukseen – ja yleisestikin miksi tällaisia elokuvia tehdään. Onko se vaan toimeentuloa vai harrastusta?

 

AITOUS

Kolme eri asiaa tai tapahtumaa tai taustaa tälle elokuvalle löysin aika helpostikin: Ennen kaikkea elokuva perustuu siihen mitä olen lapsuudessa hyvin vahvana kokemuksena kokenut synkässä kuusimetsässä lähteen äärellä, lähteen ympärillä pehmeitä tumman vihreitä sammalia ja lähde kimaltelee jostain ylhäältä tulevan auringonvalon loisteessa. Oikeastaan olen tällaisen kuvan joskus nähnyt jossain satukirjassa.

Tämä hetki on jäänyt mieleeni, se on ollut hyvin vaikuttava. Ja ehkä se, että jossain vaiheessa elämää aina palaa menneeseen, on tässä elokuvassa tällainen henki. Eli elokuva ei ole mitään summittaista, siis sen henki ei ole summittaista, vaan se perustuu voimakkaaseen kokemukseen.

Kutsun tätä kokemusta aitoudeksi joka on siirtynyt pikkupojan maailmasta valkokankaalle.

 

INHIMILLISYYS

Toinen tärkeä asia on se että olen saanut valokuvat toimimaan elokuvassa mielestäni varsin hyvin.  Olen kuvannut hyvin paljon, enemmän kuin pystytte kuvittelemaan Kitkajoella filmimateriaalia ja nyt digimateriaalia ja tämä on ollut sytykkeenä elokuvan kuvaamiseen eli stillkuva ei toimi sillä tavalla kuin haluaisin sen toimivan.

Nyt aika on uusi ja siitä syystä elokuvaprojekti käynnistyi jo vuonna 2009, kun ostin ensimmäisen kerran full-hd tallenteisen videokameran, eli kriteeri oli se, että laatutaso on hyvä. Filmiaikana kuvasin isolle filmikoolle rullafilmiä, kinokoko, luontokuvaajien väline oli siinä sivussa mukana.

Mistä sitten valokuvaukseni on alkanut on myös aivan selvä.  Se ei alkanut siitä syystä että koulupoikana sen ajan travellerinä Eurooppaa kiertäessäni mukana oli Rapid Agfa kamera ja sillä näppäilin reissustani kuvia kunnes sitten opiskelijana päädyin Intiaan pidemmäksikin aikaa, osasyynä oli pro gradu -työ sieltäpäin. Mukana siellä oli Asahi Pentax 1000 kamera, jolla näppäilin päivittäin joitakin kuvia.

Valokuvaamiseni perustana ja lähtökohtana oli Intia ja Intiaan lähdin oikeastaan kuvaamaan Kalkutan tai nykyisin Kolkatan kaduilla eläviä kerjäläisiä. Kalkuttaa sanottiin maailman kurjimmaksi ja köyhimmäksi kaupungiksi. Tämä on minun valokuvaukseni lähtökohta, elämän ja ihmisten ymmärtäminen. Silloin eivät olleet mielessä Himalajan maisemat eikä mitkään muut asiat vaan se, miten elämä näyttäytyy Kalkutan kaduilla. Sen jälkeen olen palannut sinne kuvaamaan samaa teemaa ja uskoisin että se tulee vielä jatkumaan tulevaisuudessa.

Tämä toinen Kitkajoki elokuvan ajatuksellinen sisältö liittyy ihmisen inhimillisyyteen, mikä on elokuvassakin näkyvissä. Eli aitous ja inhimillisyys.

 

RAKKAUS

Kolmantena on luonnollisestikin se, mikä on elokuvassa oleellisinta, rakkaus, rakkaus kaikkeen siihen, mikä merkitsee minulle jotakin.  Rakkaus luontoon on ollut lähtökohta liikkumiselleni Kitkajokivarressa. Olen joskus sanonut, että olinpa vaikka Himalajalla niin Kitkajokea ei voita mikään.

Rakkaus luontoon sisältää kaikkea,  mikä liittyy elämään yleensä ja sen pelkistäminen on aika tärkeää, mutta se on erittäin vaikeata. Nykypäivänä ihmiset tekevät kaikkea käyttääkseen luontoa välineenä joihinkin harrastuksiin tai elinkeinoihin ja yhä enemmän sellaisiin elinkeinoihin, jotka pilaavat luontoa.

Tästä syystä Rakas joki on yritettävä pelastaa. Elokuvan konkreettinen lähtökohta on se, että Kitkajokeen ja Kitkajokivarteen Käylänkylään Juomasuolle on jo pidemmän aikaa suunniteltu kultakaivosta, jonka malmin joukossa on uraania. Tavoitteenani on kertoa tällä tavalla laajemmin luonnon kauneudesta ja ennen kaikkea sen puhtaudesta. Elokuvassa ei hypetetä minkään teeman tai pelastuksen perään vaan vastuu on ihmisellä itsellään, joka luonnossa liikkuu tai jos ei liiku niin kuitenkin ymmärtää luonnon merkityksen meille ihmisille.

Elokuvassa siteerataan edesmenneen kuusamolaisen kirjailijan, runoilijan ja luontofilosofin Reino Rinteen ajatuksia, jotka menevät yksiin minun ajatusteni kanssa. Vanhat viisaudet ovat alkaneet unohtumaan kuten luontoon liittyvät filosofiset pohdinnat.  Tämä johtunee siitä, että niitä ei tuoda yksinkertaisesti missään esille. Äärimmäiset mielipiteet kyllä huomataan. Elokuvassa tarkastellaan ihmisten ja luonnon välistä suhdetta luonnon näkökulmasta.

Tärkeämmäksi on tullut luonnon hyödyntäminen tavalla tai toisella, mutta uskoisin että hyödyntämiseen sisältyy myös hyvyys, jolla on tarkoitus pitää luonto puhtaana ja ymmärtää sen merkitys meille ihmisille. Kaikki se mitä luonnossa teemme ja luonnolle teemme on uskoakseni lähtökohta sille, mitä luonnolle tapahtuu.

Reino Rinne on hienosti sanonut, että luonto pelastuu silloin, kun olemme sisäistäneet luonnon todellisen olemuksen ja elokuvassa tätä tietyllä tavalla siteerataan.

Luonto on minulle myös rauhaa ja hiljaisuutta ja hiljaisuudella tarkoitan joen kosken kohinaa, lintujen laulua, tuulen huminaa ja kaikkea sitä, mikä on luonnollista. Se ei ole absoluuttista hiljaisuutta, joskin sitäkin siellä on ja sen huomaa silloin kun sydän vaan sykyttää ja kaikki muu on absoluuttisen hiljaista. Näin yksinkertaista tämä on. Kitkajoki – rakas joki -elokuva antaa aikaa ja tilaa ajatuksille.

Elokuva kuuluu Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaan. Suomen 100-vuotisjuhla on saanut kansainvälistä tunnustusta National Geographicin ja Lonely Planetin tahoilta sekä useiden englantilaisten laatulehtien taholta. Erityisesti Oulangan kansallispuisto ja Riisitunturin kansallispuisto ovat saaneet tunnustusta. Kaikki ne korostavat hiljaisuuden, rauhan ja puhtauden merkitystä. Tämän olemme ehkä itse unohtaneet Suomessa, olemme pitäneet sitä liian selvänä ja itseisarvona. Luonnolla on kuitenkin voimakas vaikutus, kun siellä voi olla rauhassa ja hiljaisuudessa. Uskoisin että matkailijat, jotka tulevat jostain Aasian suunnasta tai Keski-Euroopan suurkaupungeista, ymmärtävät tämän parhaiten.

Huomasin, että Leonardo DiCaprion elokuva Before the Flood:n viesti on ihan sama, vaikka se koskee ilmastonmuutosta. Viesti on ihan sama sillä tavalla, että on otettava henkilökohtainen vastuu siitä miten suhtaudumme luontoon. Olen elokuvassani yrittänyt korostaa, että oma vastuu luonnon kauneudesta ja puhtaudesta on meillä jokaisella itsellämme. Mitään muuta julistusta ei oikeastaan tarvitsekaan esittää.

 

Kiitos paljon.”

 

Tauno Kohonen

Savonlinnassa 18.8.kello 17.00

 

katso:

www.kitkjoki.fi

www.facebook.com/kitkajoki

www.instagram.com/kitkajoki